Tiivistelmät

Murha Diipoleian yönä: kaksi vihaa eräässä oikeudenkäynnissä

Artikkeli tutkii vihaa klassisen aikakauden anteenalaisessa tekstissä nimeltä Ensimmäinen tetralogia. Sen tekijä oli Antifon, ensimmäinen ns. Attikalainen puhuja. Ensimmäinen tetralogia esittää syyttäjän ja syytetyn puheenvuorot kuvitellussa murhaoikeudenkäynnissä. Artikkelissa analysoidaan ensin osapuolten argumentaatiota ja retoriikkaa. Sekä syyttäjä että syytetty koettavat vihalla selittää, mitä sosiaalisissa suhteissa yleensä tapahtuu, ja rakentavat tällaisten selitysten varaan omat versionsa siitä, mitä jutussa oli tapahtunut. Seuraavaksi artikkelissa kurotetaan Antifonin tekstin taakse, vaikeammin avautuviin kulttuurisiin kerrostumiin. Sinne löytyy reitti aivan pienestä yksityiskohdasta: Antiphon kertoo, että murha tapahtui ”Diipoleia-festivaalin yönä”. Tämä vihje johtaa analysoimaan Bouphoniaa, "härän murhaa", joka oli Diipoleia-festivaalissa suoritettu poikkeuksellinen uhrirituaali. Siinä missä osapuolten retoriikassa viha kuului pysyviin sosiaalisiin rakenteisiin, Boufonian näytteillepanon ja mytologisen alkuperän analyysin avulla päästään toisenlaisen vihan jäljille. Tämä toinen viha on ylikiehuvaa raivoa, ohimenevä hetki, joka saa ihmisen menettämään itsensä hallinnan ja tekemään järjettömiä rikoksia. Antifonin tekstin arvoitus on näiden kahden vihan tyypin välinen suhde.

 

Murder at the night of Diipoleia: Two types of hate in one legal case

The article studies hate in one text from classical time Athens. The text is called First Tetralogy, an imagined murder case composed for pedagogic purposes by Antiphon, the first of the so-called Attic Orators. The article analyses first the way in which hate plays out in the argumentation and rhetoric of the parties, who were supposed to be publicly known as fierce enemies of each other. Hate turns out to be a social structure presumed in a similar way by both parties, but nonetheless used as evidence for exactly contrary narratives. The second part of the article reaches the subtextual dimension of the text, taking its cue from one intriguing detail: Antiphon tells us that the murder took place at the night of midsummer festival of ‘Diipoleia’. This clue leads to an analysis of Bouphonia, ‘muder of a bull’, that was the central sacrifice ritual of Diipoleia. The dramatization as well as the mythological origin of Bouphonia imply a completely different type of hate. This hate is a sort of boiling over, transitory moment of wrath, that makes one lose control and commit crimes. The riddle of Antiphon’s text turns out to be the relationship between these two types of hate.

 

Polemiikki identiteetin muodostuksen välineenä Raamatussa ja Koraanissa

Artikkeli selvittää Raamatun ja Koraanin poleemisten tekstien roolia niiden tuottaneiden uskonnollisten ryhmien identiteetin muotoutumisessa. Tarkastelussa hyödynnetään erityisesti sosiaalisen identiteetin teoriaa, joka tutkii ihmisryhmien välisiä psykososiaalisia lainalaisuuksia. Sekä Raamattu että Koraani ovat vasta erillisiksi ryhmikseen muotoutumassa olleiden juutalaisten, kristittyjen ja muslimien tuotteita. Syntyvaiheen teksteinä ne ovat erityisen kiinnostuneita määrittelemään, ketkä kuuluva sisäryhmään ja ketkä jäävät ulkopuolelle. Poleemisen rajanvedon ja negatiivisen stereotypisoinnin merkitys avautuu sisäryhmän tarpeesta selkiyttää ja vahvistaa syntymässä olevaa erityistä ja positiivisesti miellettyä identiteettiä suhteessa huonommiksi leimattuihin ulkopuolisiin. Kiivain rajanveto kohdistuu samankaltaisimpiin kilpakumppaneihin, mistä syystä Uudessa testamentissa vihollisiksi valikoituvat juutalaiset ja Koraanissa kristityt ja juutalaiset.

Polemics and identity formation in the Bible and the Quran

The article examines the role of polemical texts in the Bible and the Quran in formatting the group identity of those who produced the texts. We apply the social identity approach, which explains human group behavior and, more specifically, intergroup discrimination. Both the Quran and the Bible are products of an early developmental stage of the religious groups later known as Jews, Christians, and Muslims. As such, the texts are particularly interested in defining who belongs to the ingroup and who must be left out, as well as securing the positive distinctiveness of the ingroup against a negatively understood outgroup.

Puun poliittiset aineellisuudet – Metsien muuttuvat roolit energiapolitiikassa

Viime vuosien biotalouskeskustelut ovat korostaneet puun ja metsienkäytön yhteiskunnallista merkitystä, mutta tuoneet pintaan myös puun aineellisuuteen ladattuja ristiriitaisia odotuksia. Artikkelissa tarkastelemme puun saamia rooleja ja aineellisuuksien poliittisia tulkintoja Suomessa erityisesti puun teollisen käytön ja energiantuotannon välisen rajanvedon näkökulmasta 1900-luvun alusta nykypäivään. Kysymme minkälaisia merkityksiä puun aineellisuuteen on liitetty eri aikoina ja minkälaisiin tieteellis-teknologisiin rajauksiin ja välityksiin merkitykset kytkeytyvät. Historiallisessa tarkastelussa käsittelemme poliittisia aineistoja, teknologiakehitystä ja metsäntutkimuksen julkaisuja avaten puun poliittisten aineellisuuksien pysyvyyttä ja vähittäisiä murroksia. Käynnissä oleva keskustelu hiilinielujen hallinnasta ja biotalouden eri muodoista asemoituu uudeksi taitteeksi puun ominaisuuksien tulkintojen ja niihin sidottujen käyttömuotojen pitkässä jatkumossa.

Political materialities of wood – The shifting roles of forests in the energy policy

The recent bioeconomy discussions have emphasized the societal meanings of wood and forest use, but also amplified contradictory expectations towards the materiality of wood. In this article we focus on the societal roles and material interpretations of wood by focusing on the boundary work between energy use and industrial use of wood in Finland since the early 20th century. We ask what kinds of meanings have been attached to the materiality of the wood and through what kinds of practices of demarcation and intermediation they emerge. The historical narrative is reconstructed with focus on stability and change of the material entanglements by analysing political documents, technological breakthroughs in forest industry as well as publications of forestry science. The contemporary debacles on the control over forest carbon balance and the bioeconomy in its different forms emerge as a new phase in the long continuum of re/defining the properties and purposes of wood.

Login Form