Tiivistelmät

Akateeminen kapitalismi nykyisessä tiedepolitiikassa

Artikkelissa analysoidaan nykyistä suomalaista tiedepolitiikkaa akateemisen kapitalismin teorian näkökulmasta. Keskitymme erityisesti uuden yliopistolain jälkeiseen tilanteeseen, koska vuonna 2010 voimaan tullut uusi yliopistolaki ja siihen liittynyt yliopistouudistus muuttivat yliopistojen suhdetta valtioon ja markkinoihin sekä nostattivat laajaa tiedepoliittista keskustelua. Siten on kiinnostavaa kysyä, mihin suomalainen tiedepolitiikka on suuntautunut yliopistolain jälkeisessä tilanteessa. Pyrimme vastaamaan tähän kysymykseen analysoimalla teoriaohjaavasti nykyistä tiedepolitiikkaa suuntaavia asiakirjoja akateemisen kapitalismin teorian näkökulmasta. Johtopäätöksemme on, että asiakirjojen tavoitteenasettelussa ja toimenpidesuosituksissa näkyvät selvästi akateemisen kapitalismin teorian korostamat piirteet. Lopuksi osoitamme joitain nykyisen tiedepolitiikan ongelmia ja sen perustelujen hataruuden.

Academic capitalism in current science policy

This article addresses the current Finnish science policy by applying the theory of academic capitalism. We focus on the developments after The New University Act came into force in 2010 since this Act and the university reforms that accompanied it transformed the relations between universities, the state and markets. These changes were also vigorously debated in science policy discussions at the time. Hence, it is interesting to ask how Finnish science policy has evolved after these events took place. We aim to answer this question by a theory-guided analysis of the science policy documents by using the theory of academic capitalism. Our conclusion is that the science policy aims and actions described in the documents reflect the key assumptions of the theory of academic capitalism. Finally, we indicate some problems in the current science policy and its justifications.

Hulevesi muuttaa kaupunkia

Tarkastelemme, kuinka uudenlainen ymmärrys huleveden toimijuudesta on johtanut kaupungit rakentamaan järjestelmiä, joissa hulevesi saa toimia maanpinnalla eikä vain putkissa maan alla. Analysoimme tieteen ja teknologian tutkimuksen (STS) näkökulmasta, kuinka nämä kokeiluihin perustuvat järjestelmät syntyvät huleveden, kasvillisuuden ja teknisten ratkaisujen vuorovaikutuksesta. Tutkitut hulevesijärjestelmät sijaitsevat Tampereella, Vantaalla ja Helsingissä. Tutkimus perustuu asiantuntijoiden haastatteluihin, suunnitteludokumentteihin, havaintoaineistoihin ja kehitysaspektien vertailuun. Tunnistamme kolme dynamiikkaa, jotka vaikuttavat hulevesijärjestelmien kehitykseen ja yleistymiseen. Ne perustuvat huleveden materiaaliseen muutosvoimaan, välitysten kehittymiseen kaupunkimaisemassa sekä siihen, että hulevesi alkaa muuttaa myös ammattikuntien suhteita, hallintoa ja kaupunkiluonnon hallintatapaa. Arvioimme lopuksi järjestelmän notkeutta ja kaupungin kestävyyttä näiden muutosten näkökulmasta.

Stormwater changes the city: infrastructure as relational work

We demonstrate how stormwater agency is understood and tackled in the construction of open stormwater systems that replace the old pipe solutions and let stormwater run, slow down and absorb in the urban landscape. Analysis in three Finnish cities showed that the new systems are experimental and create new relations between water, vegetation and technical engineering. Three dynamics define the evolution of these systems: stormwater’s material agency, its contextual relations developing in the urban landscape, and its impacts on professional relationships, local administration and practices of urban green governance. The study uses the perspective of science and technology studies (STS) and is based on expert interviews, document analysis, observation data and comparative analysis.

Puun poliittiset aineellisuudet – Metsien muuttuvat roolit energiapolitiikassa

Viime vuosien biotalouskeskustelut ovat korostaneet puun ja metsienkäytön yhteiskunnallista merkitystä, mutta tuoneet pintaan myös puun aineellisuuteen ladattuja ristiriitaisia odotuksia. Artikkelissa tarkastelemme puun saamia rooleja ja aineellisuuksien poliittisia tulkintoja Suomessa erityisesti puun teollisen käytön ja energiantuotannon välisen rajanvedon näkökulmasta 1900-luvun alusta nykypäivään. Kysymme minkälaisia merkityksiä puun aineellisuuteen on liitetty eri aikoina ja minkälaisiin tieteellis-teknologisiin rajauksiin ja välityksiin merkitykset kytkeytyvät. Historiallisessa tarkastelussa käsittelemme poliittisia aineistoja, teknologiakehitystä ja metsäntutkimuksen julkaisuja avaten puun poliittisten aineellisuuksien pysyvyyttä ja vähittäisiä murroksia. Käynnissä oleva keskustelu hiilinielujen hallinnasta ja biotalouden eri muodoista asemoituu uudeksi taitteeksi puun ominaisuuksien tulkintojen ja niihin sidottujen käyttömuotojen pitkässä jatkumossa.

Political materialities of wood – The shifting roles of forests in the energy policy

The recent bioeconomy discussions have emphasized the societal meanings of wood and forest use, but also amplified contradictory expectations towards the materiality of wood. In this article we focus on the societal roles and material interpretations of wood by focusing on the boundary work between energy use and industrial use of wood in Finland since the early 20th century. We ask what kinds of meanings have been attached to the materiality of the wood and through what kinds of practices of demarcation and intermediation they emerge. The historical narrative is reconstructed with focus on stability and change of the material entanglements by analysing political documents, technological breakthroughs in forest industry as well as publications of forestry science. The contemporary debacles on the control over forest carbon balance and the bioeconomy in its different forms emerge as a new phase in the long continuum of re/defining the properties and purposes of wood.

Login Form