Tiivistelmät

Ihmisen aikakausi ja antropologisen unen häiriöt. Universaalin historian käsite antroposeenia koskevassa keskustelussa

Artikkeli tarkastelee tapaa, jolla niin sanottu antroposeeniväite, eli ajatus ihmisen geologisesta aikakaudesta, perustelee käsitteellisesti ihmisen universaalin aseman diskurssissaan. Käymällä läpi Dipesh Chakrabartyn keskeisiksi muodostuneita tekstejä, artikkeli selvittää sitä, miten antroposeeniväitteeseen sisältyy käsitteellinen siirtymä maapallon tilaa koskevista tosiasioista siihen johtopäätökseen, että ihmislaji ja ihmiskunta täytyy käsittää radikaalisti uudenlaisen poliittisen tilanteen subjektiksi, eräänlaiseksi ”geologiseksi toimijaksi”. Artikkeli pyrkii näyttämään, että tämän siirtymän logiikka paljastaa antroposeeniväitteen yhteyden valistuksen hankkeeseen. Artikkeli käy ensin läpi antroposeeniväitteen käsitteellisen ytimen ja sen yhteyden valistuksen perintöön ja selvittää sitten tämän sitoumuksen yhteiskuntatieteellisiä ja poliittisia seurauksia.

Human era and the disturbances of anthropological sleep. The concept of universal history in the Anthropocene debate

The article considers the Anthropocene thesis and its conceptual determination that makes possible the universal role of the concept of human being. Through a close reading of Dipesh Chakrabarty, whose writings represent effectively the core premises of Anthropocene thesis, this article seeks to explicate the conceptual transition from the scientific facts of global climate crisis to the conclusion that the human being has to be seen as the global political subject, as “a geological agent”, of this radically new situation. The article demonstrates that the logic of this transition reveals the essential connection of Anthropocene thesis to the tradition of Enlightenment. After illustrating the conceptual nature of Anthropocene thesis and its relation to the heritage of Enlightenment the article delineates in its third part the political consequences of this commitment.

Login Form