Tiivistelmät

Kansalaistoiminta radikaalina aktiviteettina

Artikkelin tavoite on konstruoida uusi teoreettinen näkemys kansalaistoiminnasta. Se rakentuu kolmesta elementistä: uuden poikkeuksellisen toiminnan aloittaminen, kokemus ja poliittinen arviointi. Artikkelissa etsitään aineksia Hannah Arentin ja John Deweyn tuotannosta ja kysytään, millainen erityinen käsitys kansalaistoiminnasta voidaan muodostaa niiden avulla. Ehdotettu käsitys on normatiivinen teoria, joka harvoin toteutuu sellaisenaan käytännössä. Artikkelin pääargumentti on, että kansalaistoiminta on vahvassa mielessä poliittista sinänsä ja että poliittisuus on kansalaistoiminnan immanentti ominaisuus. Kansalaistoiminnan tärkein tavoite on politisoida asioita ja tilanteita sekä luoda ja ylläpitää kiistelevää keskustelukulttuuria. Kansalaistoiminta politisoimisena tarkoittaa kykyä aloittaa jotakin uutta. Uusi kansalaistoiminta lähtee liikkeelle ihmisten kokemuksista ja se edellyttää rutiinit katkaisevaa tilannekohtaista poliittista arviointitaitoa.

 Civic action as radical activity

 The aim of the article is to construct a new theoretical view of civic action. It is built on three elements: a beginning of a new exceptional action, experience and political judgement. The article is based on Hannah Arendt’s and John Dewey’s theories of action and experience. The main question is what kind of a specific conception can be formed with the help of their theories. The conception proposed in the article is a normative theory which seldom is realized as such in practice. The main argument of the article is that civic action is political in a strong sense and the political is an immanent feature of civic action. The main aim of civic action is to politicize issues and conditions and to maintain the contentious culture of deliberation. Civic action as a politicizing process means an ability to launch something new. The starting point of new civic action is people’s experience and it calls for political judgement breaking routines.

Login Form